Aikakauden ja kulttuurin valinta
Ihan ensiksi pitää valita elävöitettävä aikakausi, eli mitä ihminen haluaa alkaa elävöittää. Oletan että suurimmalla osalla historianelävöityksestä kiinnostuneista on jokin suosikkiaikakausi, vaikkapa jokin, joka tuntui koulun historiantunneilla mielenkiintoisimmalta. Toisten kiinnostuksen historiaan on saattanut saada alulle romaani, elokuva tai peli, joka sijoittuu johonkin menneeseen aikaan ja kulttuuriin.
Ei ole kuitenkaan mahdotonta olla kiinnostunut historianelävöityksen aloittamisesta, syystä tai toisesta, vailla suosikkiaikakautta ja -kulttuuria. Tämä on myös täysin hyväksyttävää, ja suosikit saattavat kehittyä ajan myötä, ja suosikkeja voi toki olla useita. Mikäli ihmisellä ei ole suosikkiaikakautta, kannattanee katsoa jokin itseä maantieteellisesti lähellä sijaitseva historianelävöitysseura, ja ruveta elävöittämään heidän kanssaan.
Ongelmaksi saattaa muodostua lempiaikakautensa elävöittäjien puute, ja tällöin on tyydyttävä elävöittämään joko yksikseen tai sitten perustettava oma historianelävöitysryhmä. Näin minulle tapahtui. Muistan hyvin kuinka itse olin kiinnostunut aina eniten antiikin historiasta, ja olisin halunnut elävöittää roomalaisia muutenkin kuin yksikseni. Koko maassa ei kuitenkaan ollut yhtään Rooman historian elävöitysryhmää. Rupesin sitten käymään Harmaasudet ry:n viikinkiajan taistelutreeneissä, joiden katsoin olevan lähinnä sitä mitä halusin. En ole katunut. Myöhemmin sitten perustin oman Rooman historian elävöitysryhmän, mutten lakannut Harmaasusien kanssa harrastamisesta.
Seuran valinta
Uskallan väittää että historianelävöitys, kuten useimmat muutkin harrastukset, ovat kivempia seurassa kuin yksin. Tätä varten on luotu paljon eri seuroja ja yhdistyksiä jotka harrastavat eri aikakausien historianelävöitystä. Seuran valinta onkin toinen tehtävä uudelle elävöittäjälle (mikäli hän ei tieten tahtoen tahdo elävöittää yksinään, missä ei siinäkään ole mitään väärää). Suosittelen kuitenkin aloittelijalle johonkin ryhmään liittymistä.
Seuran valinta tehdään yleensä seuran elävöittämän aikakauden perusteella, tai sitten maantieteellisen sijainnin perusteella. Ensimmäisessä tapauksessa elävöittäjä liittyy sellaiseen seuraan joka elävöittää hänelle kiinnostavaa aikakautta. Toisessa tapauksessa elävöittäjä liittyy häntä lähimpään seuraan, on sen elävöittämä aikakausi sitten mikä tahansa.
Olen listannut kaikki tuntemani Suomessa toimivat elävöitysseurat Wikipedia-sivulle. Valinnan helpottamiseksi kokoan ne myös tähän kirjoitukseen, lueteltuna mm. paikkakunnittain, sekä elävöitettävän aikakauden mukaan.
Persoonan valinta
Kun elävöittäjä on päättänyt mitä aikakautta ja kulttuuria hän tahtoo elävöittää, ja kenties liittynyt johonkin historianelävöitysryhmään, on aika valita elävöitettävä persoona. Joissain historianelävöitysseuroissa elävöittäjät luovat itselleen persoonan, jota kehittävät vuosien saatossa kuten larppihahmoa, useimmissa kuitenkin persoona valitaan joka kerta erikseen. Ensimmäisessä tapauksessa elävöittäjät saattavat oppia tuntemaan toisensa vain elävöitysnimellä, koska he käyttävät niitä aina, toisessa tapauksessa elävöitysnimiä käytetään vain esityksissä.
Ennen kuin nimeä kannattaa valita, on valittava muutamia seikkoja, jotka vaikuttavat elävöityspersoonaan. Näitä ovat sukupuoli, ikä, sekä yhteiskuntaluokka (ja sen mukana tuleva taloudellinen asema). Näihin kaikkiin saa apua kokeneemmilta elävöittäjiltä kysymällä, yleensä he auttavat mielellään. Kaikki edellämainitut seikat vaikuttavat persoonan pukeutumiseen ja käytökseen, joten oikeanlaisten vaatteiden tekeminen ja käytöksen opettelu tulee aloittaa suunnittelemalla uskottava historianelävöityspersoona.
Esimerkiksi jos haluat elävöittää keskiaikaista ritaria, on sinulla oltava hevonen. Ja palvelijoita. Senpä takia useimmat eivät ole tarpeeksi varakkaita elävöittämään ritaria. Onneksi monia muita vaihtoehtoja on, eikä tavallinen asemies tarvitse hevosta saati palvelijoita ympärilleen.
Tulen myöhemmin kirjoittamaan artikkelin eri aikakausien elävöityspersoonien valinnasta.
Vaatteiden valinta
Kun elävöityspersoona on valittu, on aika valita hänelle sopivat vaatteet. Entisaikoina ihmisen yhteiskuntaluokan pystyi helposti näkemään vaatteista. Ritari ei pukeutunut samoin kuin talonpoika. Yhteiskuntaluokan lisäksi sukupuoli, ikä ja siviilisääty vaikuttivat pukeutumiseen. Aion kirjoittaa tästäkin vastaisuudessa ohjeita.
Vaatteissa on ollut myös paljon alueellista ja ajallista vaihtelua. Muodit muuttuivat ennen kuten nykyäänkin, joskaan eivät aivan yhtä nopeasti. Ruotsalainen ritari ei pukeutunut samalla tavalla kuin italialainen, eikä muodinmukainen aatelinen myöskään pukeutunut samalla tavalla vuonna 1350 ja vuonna 1375.
Vaatteiden valinnassa kannattaa ottaa selville seuraavat perusasiat:
Aikakausi (eri aikoina pukeuduttiin eri tavoin)
Maantieteellinen sijainti (eri paikoissa pukeuduttiin eri tavoin)
Sukupuoli (miehet ja naiset pukeutuivat eri tavoin)
Ikä (lapset ja aikuiset pukeutuivat eri tavoin)
Siviilisääty (naimattomat ja naineet (naiset) pukeutuivat eri tavoin)
Yhteiskuntaluokka (yläluokkaiset ja alaluokkaiset pukeutuivat eri tavoin)
Vaatteiden tekeminen
Vaatteiden valinnan jälkeen ne on hankittava jostain. Paras tapa on tehdä ne itse. Silloin saa juuri sellaiset kuin haluaa ja tarvitsee. Jos elävöittäjä ei kuitenkaan osaa tehdä vaatteita itse, voi ne alkuun lainata tai vuokrata muilta elävöittäjiltä ja yhdistyksiltä, kunnes omat saa tehtyä. Mikäli vaatteiden tekotaitojen opettelu ei innosta, vaatteet voi myös ostaa tai teettää tilaustyönä toisilta elävöittäjiltä ja sellaiseen erikoistuneilta käsityöläisiltä.
On myös olemassa (netti)kauppoja, joiden hyllyistä voi ostaa valmiita elävöitykseen tarkoitettuja tuotteita. Näiden kanssa täytyy kuitenkin olla hyvin varovainen, eikä kannata ostaa mitään kysymättä ensin joltain kokeneemmalta elävöittäjältä. Elävöityskauppojen laatu on yleisesti ottaen hyvin heikko, mikä tarkoittaa että useimmat niiden myymät tuotteet ovat laadullisesti huonoja, eivät kestä käyttöä ja ovat historiallisesti epäautenttisia, siis kelvottomia kunnolliseen elävöityskäyttöön. Karnevaalikaupat ja -nettisivut voi tyystin unohtaa, niistä ei saa muuta kuin turhanpäiväistä vappukrääsää.
Heti alkuun täytyy hyväksyä että historianelävöityksessä täytyy olla tietyt laatustandardit. Harrastuksen nimi kuitenkin on historianelävöitys, eikä esimerkiksi fantasiaelävöitys. Senpä takia kaikki historianelävöityksessä käytettävät vaatteet ja muut esineet tulee olla valmistettu mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman autenttisiksi. Tämä yleensä tarkoittaa ainakin oikeanlaisten materiaalien, kaavojen ja jossain määrin valmistustekniikoidenkin käyttämistä, mutta tärkeintä on vaatteiden oikeanlainen ulkonäkö, sekä niiden käytännöllisyys. Kukaan ei halua näyttää Pelle Hermannilta muiden elävöittäjien joukossa, eikä jäätyä syysillassa vain sen takia että on käyttänyt päällysvaatteisiinsa jotakin muuta materiaalia kuin villaa.
Taitojen opettelu
Vaikka alkuun tuntuisi siltä että koulun käsityö- tai puutyötuntien aiheuttamat traumat saavat kylmät hikikarpalot otsalle, neula osuisi useammin sormeen kuin kankaaseen ja vasaralla osaisi tähdätä vain peukaloon, voin vakuuttaa että kuka tahansa voi oppia minkä tahansa käsityötaidon, missä tahansa vaiheessa elämäänsä. Ikä ei ole mikään este opetella uusia taitoja, ainoastaan halukkuuden puute on. Haluankin kannustaa kaikkia elävöittäjiä opettelemaan uusia käsityötaitoja ja ylläpitämään vanhoja, koska historiallisten taitojen opettelu on elävöitystä aidoimmillaan, tekemällä itse saa täsmälleen sellaista kuin haluaa (tai ainakin sellaista kuin ansaitsee), ja juuri mikään ei ole nautinnollisempaa elävöityksessä kuin se ylpeyden tunne että on itse tehnyt omat vaatteensa. Moniko ei-elävöittäjä voi sanoa samaa?
Historiallista persoonaansa varten voi opetella myös muita historiallisia taitoja. Näitten määrä ja kirjo on loputon, esimerkiksi historiallisten laulujen laulaminen, soittimien soittaminen, tanssiminen, tarinoiden kertominen, ruoanlaitto, langan kehrääminen, erilaisten asioiden rakentaminen, taistelutaidot, etiketti ja monet muut taidot ovat asioita joita elävöittäjä voi opetella historiallisen persoonansa syventämiseksi.
Kaikissa näissä auttavat muut elävöittäjät. Aina kannattaa kysyä apua, ja jos ensimmäinen elävöittäjä ei osaa auttaa, ehkä hän tietää jonkun toisen joka osaa. Tarkoituksenani on koostaa tähän blogiini myös mahdollisimman paljon erilaisia ohjeita historianelävöitystä helpottamaan.
Tapahtumaan osallistuminen
Kun historiallinen persoona on suunniteltuna ja tarvittavat vaatteet ja varusteet tehtynä ja hankittuna, kenties taidotkin opeteltuna, voi elävöittäjä osallistua muiden mukana elävöitystapahtumaan. Niitä on nykyään ympäri Suomea, tapahtumien keskittyessä kesäkauteen, mutta muinakin vuodenaikoina tapahtumia järjestetään. Olen koonnut Wikipediaan luettelon Suomessa järjestettävistä historianelävöitystapahtumista, jota päivitän aina kun saan tietooni uusia tapahtumia. Kaikkia niistä ei enää järjestetä, mutta suurinta osaa kyllä. Tapahtumiin pääsee mukaan helpoiten historianelävöitysryhmien mukana, mutta joskus yksittäisiä elävöittäjiäkin otetaan mukaan.
Tapahtumissa on yleensä todella hauskaa, ja uskaltaisin väittää että ne ovatkin historianelävöityksen suola suurimmalle osalle elävöittäjistä. Kun suuri joukko historianelävöittäjiä kokoontuu yhteen, ja vieläpä luo ajanmukaisen esityksen, voi kokea elävänsä hetken aikaa menneessä ajassa. Jokaisen historianystävän unelma! Monet tapahtumat on tarkoitettu yleisölle, mutta on myös tapahtumia, joita elävöittäjät järjestävät vain toisiaan varten. Kummissakin on puolensa.
Toivottavasti näistä ohjeista on apua historianelävöityksessä alkuun pääsemiseen. Minultakin saa mieluusti kysyä kaikesta, annan ohjeita ja neuvoja mielelläni niin uusille kuin vanhoillekin elävöittäjille. Kysyvä ei tieltä eksy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti